- Kajaanin kaupunginteatteri on tällä hetkellä kaupungin valovoimatekijä, sivistystoimenjohtaja Risto Brunou iloitsee.
Turun sanomat helmikuussa: Kainuu uskoo kulttuurin vetovoimaan
Kainuu kuuluu niihin maakuntiin, joista on pitkään kuulunut huonoa: työttömyys kasvaa, nuoret muuttavat etelään, maaseutu vanhenee ja tyhjenee. Aivan viime vuosina näiden uutisten rinnalle on kuitenkin noussut toisenlaisia viestejä: Kainuussa tehdään maan mielenkiintoisinta teatteria, seutu kiinnostaa elokuvantekijöitä ja vanhat kulttuuritapahtumat polskuttelevat elinvoimaisina.
- Kainuussa on päätetty seistä kolmen tukijalan päällä, jotka ovat metsäteollisuus, elektroniikkateollisuus sekä matkailu. Merkittävää on, että matkailussa ei enää pidättäydytä luonnossa ja ulkoilussa, vaan niiden rinnalle halutaan nostaa kulttuuri keskeiseksi vetovoimatekijäksi, Kajaanin sivistystoimenjohtaja Risto Brunou vahvistaa.
Kainuussa yleisesti ja Kajaanissa erikseen on nimittäin tajuttu, että ihmiset haluavat nykyään harrastaa ja kokea monenlaisia asioita.
- Tämä on tärkeää kaiken elinvoimaisuuden kannalta. Emme saa maakuntaan korkean osaamisen työpaikkoja, jos työntekijöille ei ole monipuolisia vapaa-ajanmahdollisuuksia, Brunou sanoo.
Harrastajateatteri
taustalla
Risto Brunou on katsellut pohjoissuomalaista elämänmenoa pitkään. Rantasalmelta Savosta kotoisin oleva mies muutti reilut 25 vuotta sitten Kainuuseen ja on työskennellyt nyt 14 vuotta Kajaanissa. Hän on virkamies, jota kuulee kehuttavan oikeasti sivistyneeksi ihmiseksi.
- Kulttuuri on ollut aina lähellä sydäntäni. Olin aikoinaan aktiivisesti mukana harrastajateatteritoiminnassakin, Brunou mainitsee.
Juttutuokion aikana käy ilmi, että hän seuraa hyvin aktiivisesti kulttuuriasioita, lukee paljon ja käy konserteissa, oopperassa, näyttelyissä ja tietysti myös teatterissa.
Oulun seudulta
hyvää myös itään
- Kainuun-vuosieni aikana maailma on muuttunut valtavasti. Kun muutin tänne, elettiin Kostamuksen rakentamisvaihetta. Sen jälkeen väki on vähentynyt paljon, viime vuosina noin 2 000 asukkaan vuosivauhtia, Brunou tietää. Kajaani on kunnista ainoa, joka on pitänyt sitkeästi 36 000 asukastaan.
Brunou näkee kuitenkin nousun merkkejä. Oulun seudulla siinnyt hyvä on siirtymässä myös itään päin.
- Oulun yliopisto ja menestyneet oululaiset it-alan yritykset ovat levittäytyneet Kainuuseenkin. Meillä on jo yli 1 000 IT-alan työpaikkaa, mikä on suomenennätysluokkaa asukaslukuun suhteutettuna. Myös ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston muuntokoulutus ovat luoneet uskoa menestymisen mahdollisuuksiin Kainuussa, Brunou sanoo.
Kulttuuria nitistämällä
ei taloutta paikata
Kajaanin kaupungin talous on samanlaista tasapainoilemista kuin muuallakin.
- Kaupungin budjetti on kuitenkin tasapainossa, ja viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen.
Niukkuudesta huolimatta kulttuuri ei ole joutunut Kajaanissa kärsimään ainakaan muita toimialoja enemmän. Jotkut sanovat, että kulttuuria on kiristetty vähemmän kuin muita.
- Vastuullani on Kajaanin sivistystoimi, johon kuuluvat koulutusasiat ja kulttuuri. Koulutus vie sivistystoimen noin 47 miljoonan euron budjetista 80 prosenttia, kulttuuri 20 prosenttia. Jos leikkauksia joudutaan tekemään, ei tuosta viidenneksestä voi suuria määriä ottaa. Sieltä saatavalla säästöllä ei talousongelmia paikata, mutta kulttuuritoiminta lamautuisi leikkausten seurauksena, Brunou perustelee.
Kulttuuripalveluiden ylläpitämiseen menee hänen arvionsa mukaan kaupunkilaisilta noin yksi veroprosentti, jolla työllistetään toista sataa ihmistä.
- Prosentilla saadaan merkittävää ja näkyvää toimintaa, jota ilman kaupunki olisi valju.
Myös kaupungin johdossa on ymmärretty, että kulttuuri on vetovoimatekijä ja hightech-väen viihtyvyystekijä. Uusi kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa on koulutukseltaan arkkitehti ja ehkä siksikin tunnistaa hyvin kultuurin arvon.
- Olemme myös saannet kulttuurisesta vireydestä kiitosta yrittäjiltä, Brunou iloitsee.
Teatteri
valovoimatekijänä
Kajaani näyttää olevan tosissaan ylpeä kulttuuripuolen saavutuksistaan. Kaupunki esittelee internetissä kotisivujensa alkajaisiksi alueen menestystarinoita, joihin luetaan Kajaanin kaupunginteatteri, Kuhmon kamarimusiikkijuhlat, Kajaanin Runoviikko sekä Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus.
- Teatteri on tällä hetkellä Kristian Smedsin johtamana todellinen valovoimatekijä. Se on tuonut meille suunnattomasti myönteistä julkisuutta, ja ihmisiä tulee kaukaakin katsomaan teatterin esityksiä, Brunou tietää.
Molemmat Smedsin ohjaamat esitykset, Huutavan ääni korvessa (2001) ja parisen viikkoa sitten ensi-iltansa saanut Woyzeck, ovat saaneet poikkeuksellisen laajaa valtakunnallista huomiota, Huutavan ääni korvessa on vieraillut myös ulkomailla.
Smeds tietää itsekin arvonsa Kajaanille, ja hän sai kaupungin jopa korottamaan teatterille myönnettävän toiminta-avustuksen määrää tänä vuonna, kun muissa kaupungeissa tuki on pysynyt samana, jos ei jopa pudonnut.
- Kun Smeds valittiin teatterinjohtajaksi, hän lupasi nostaa teatterin puolessatoista vuodessa Suomen huipulle. Kyllä hän on sen tehnyt, Brunou kiittelee.
Hänen mielestään tällaisen imagoa kohottavan toiminnan arvo on suunnaton.
- Se kannustaa positiiviseen ajatteluun, että jos pohjoisessa osataan tehdä teatteria, osataan siellä silloin varmaan muutakin.
IRMELI HAAPANEN, Kajaani
Julkaistu 22.2.2003 1:27:18
| ETUSIVULLE KESKUSTELUFOORUMI ALLEKIRJOITA VETOOMUS LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA AIEMMIN SANOTTUA Kajaanin kaupuginteatteri Kajaanin kaupunki Sivistyslautakunta        |